More

    Demokratia vaakalaudalla: FBI ja Valkoinen talo pakottavat somealustat sensuuriin

    Yhdysvaltain demokratia on vaakalaudalla: Sananvapaus vs. sensuuri. Tämä on taistelu, joka on jäänyt mediassa aivan liian vähälle huomiolle. Useita oikeuden päätöksiä ja määräyksiä, valituksia ja lausuntoja. Sosiaalisen median yhtiöt Yhdysvaltain hallinnon talutusnuorassa istuvat ja antavat tassua käskystä, mutta mikään ei tunnu riittävän. Mistä oikeustaistelu sanavapauden puolesta Yhdysvalloissa oikein alkoi, ja mikä on sen tilanne tällä hetkellä?

    Heinäkuun 4. päivä vuonna 20231

    Ei ollut Yhdysvalloissa ainoastaan itsenäisyyspäivä. Sinä päivänä yhdysvaltalainen liittovaltion tuomari määräsi, etteivät Bidenin hallinnon virkamiehet ja liittovaltion virastot saa ottaa yhteyttä sosiaalisen median alustojen emoyhtiöihin. Määräys kielsi sekä tapaamiset että kommunikaation, jos aikomuksena oli vaikuttaa yhtiöiden alustojen sisällönhallintaan ja käyttäjien luoman sisällön moderointiin.

    Tämä määräys oli seurausta Louisianan ja Missourin osavaltioiden yleisten syyttäjien, sekä muutaman sosiaalisen median käyttäjän kanteesta. Kanteessa väitettiin Yhdysvaltain hallinnon viranomaisten menneen liian pitkälle yrityksissään kannustaa sosiaalisen median yhtiöitä toimimaan tiettyjen sisältöjulkaisujen kanssa.

    Yhdysvaltain hallinto oli väitetysti huolissaan siitä, että sosiaalisen median julkaisut voisivat kasvattaa kansalaisten rokotehaluttomuutta tai mahdollistaa väärä vaalitulos.

    Liittovaltion käräjäoikeuden tuomarin määräyksen mukaan liittovaltion virastot, kuten terveys- ja henkilöstöpalveluministeriö ja FBI, eivät voineet enää keskustella sosiaalisen median yritysten kanssa ”kehottaakseen, kannustaakseen, painostaakseen tai houkutellakseen millään tavalla muuttamaan, poistamaan, tukahduttamaan tai vähentämään sisältöä sisältäen suojattua sananvapauden ilmaisua.” Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen sananvapautta koskevan lausekkeen mukaisesti. Kieltomääräyksen lisäksi liittovaltion käräjäoikeuden tuomari salli muutamia poikkeuksia määräykseen, esimerkiksi rikolliseen toimintaan tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

    Liitovaltion käräjäoikeuden tuomari ei olisi antanut tällaista määräystä, jos minkäänlaista pakottamista ei olisi tapahtunut. Poikkeukset vahvistavat myös sen, että kyseessä ovat nimenomaisesti olleet julkaisut, jotka eivät olleet rikollisia tai vaikuttaneet kansalliseen turvallisuuteen millään tavalla.

    Syyskuun 8. päivänä vuonna 20232

    Käräjäoikeuden päätöksestä tehtiin valitus liittovaltion valitustuomioistuimeen. Valituksen tekivät Xavier Becerra, Joseph R. Biden, Jr., Vivek H. Murthy, Department of Health & Human Services, ja Anthony Fauci.

    Valittajat olivat siis Yhdysvaltain terveysministeri, Yhdysvaltain presidentti, Yhdysvaltain korkein lääkintäviranomainen, Terveyden ja henkilöstön laitos, sekä Anthony Fauci, entinen Yhdysvaltain presidentin johtava lääketieteellinen neuvonantaja. Fauci on sittemmin jo väistynyt tehtävästään.

    Liittovaltion valitusoikeuden kolmen tuomarin paneeli määräsi3, että heinäkuussa määrätty kielto oli liian laaja. Paneeli vähensi alkuperäisestä määräyksestä liittovaltion virastoja joihin määräystä voidaan soveltaa, ja rajasi myös määräyksen soveltamisalaa merkittävällä tavalla.

    Yhdysvaltain liittovaltion valitusoikeus rajoitti siis edellä mainittua käräjäoikeuden päätöksen soveltamisalaa, joka rajoitti viranomaisten ja sosiaalisen median yritysten välistä viestintää. Tämä valitusoikeuden muutos määräykseen salli Bidenin hallinnon ottaa taas kantaa sosiaalisen median julkaisuihin, mutta ainoastaan siten, ettei se olisi pakottamista.

    Samaan aikaan valitusoikeus kuitenkin totesi myös, että Valkoinen talo, lääkintöhallituksen toimisto (Suomen vastaava olisi THL tai Sosiaali- ja terveysministeriö) ja FBI olivat todennäköisesti rikkoneet Yhdysvaltain perustuslain ensimmäistä lisäystä sananvapaudesta pakottamalla sosiaalisen median alustat muokkaamaan julkaisuja sivustoillaan. Valitusoikeus lisäsi myös, että CDC todennäköisesti rikkoi perustuslain ensimmäistä lisäystä, vaikka sen toimet eivät olleet ”ilmiselvästi pakottavia”.

    Valitusoikeuden päätös tarkoitti, että jotkin liittovaltion virastot – ulkoministeriö, kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriturvallisuusvirasto ja Yhdysvaltain allergia- ja tartuntatautitutkimuslaitos – eivät säilyneet enää kieltomääräyksen kohteena, mutta virastot, joiden kohdalla todettiin sananvapauden estämisiä, pysyivät edelleen lievennetyn kiellon piirissä.

    Valitusoikeus kumosi yhdeksän kymmenestä alkuperäisen määräyksen kieltoasetuksesta.

    Jäljelle jäänytkin muutettiin ”kohdistamaan yksinomaan laittomaan toimintaan ja antamaan viranomaisille lisäohjeita tai määräyksiä siitä, mikä toiminta on kiellettyä.” Tämän tarkoituksena oli estää määräystä rajoittamasta ”muutoin laillista sananvapautta.”

    Valitusoikeuden muutoksen mukaan virastoille, joita määräys edelleen koskee, oli kiellettyä ryhtyä ”muodollisiin tai epämuodollisiin toimiin, suoraan tai epäsuoraan, pakottaakseen tai merkittävästi kannustamaan sosiaalisen median yrityksiä muuttamaan, poistamaan, rajoittamaan tai vähentämään, mukaan lukien algoritmiensa muuttaminen, suojattua sananvapautta sisältävää sosiaalisen median julkaisujen sisältöä.”

    Lokakuun 20. päivänä vuonna 20234

    Viime vuoden lokakuussa Yhdysvaltain hallinto kuitenkin valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen. Ilmeistä siis on, ettei Yhdysvaltain hallinto ollut tyytyväinen valitusoikeuden ratkaisuun rajoittaa Bidenin hallinnon oikeutta sosiaalisen median sensuuriin. Yhdysvaltain korkein oikeus lykkäsi väliaikaispäätöksessään koko alkuperäisen määräyksen täytäntöönpanon. Tämä määräyksen täytäntöönpanon kumoaminen tapahtui hyvin lyhyellä, allekirjoittamattomalla määräyksellä.

    Korkein oikeus suostui myös käsittelemään hallituksen valituksen välittömästi, mikä tarkoittaa, että se kuulee perustelut ja antaa asiapäätöksen nykyisellä toimikaudellaan, kesäkuun loppuun mennessä.

    Merkillepantavaa asiassa on, että kolme liittovaltion korkeimman oikeuden tuomaria tulivat lykkäyksen jälkeen julkisuuteen. He julkaisivat kirjallisen lausunnon5, jossa sanoivat, että he olisivat hylänneet hallituksen valitushakemuksen. Korkeimman oikeuden tuomarit olivat Samuel Alito, Clarence Thomas ja Neil Gorsuch.

    ”Valitettavasti pelkään, että tässä historiallisessa tilanteessa tuomioistuimen päätös tulkitaan vihreäksi valoksi hallitukselle käyttää kohtuuttomia keinoja julkituotujen näkemysten ohjailuun alustoilla, jotka nykyään hallitsevat uutisvirtaa. Tämä on todella harmillista”, Alito kirjoitti eriävässä mielipiteessään.

    Bidenin hallinto taistelee sensuurinsa puolesta

    On selvää, että Bidenin hallinto taistelee sensuurinsa puolesta kynsin ja hampain. Korkeimman oikeuden lyhyt ja allekirjoittamaton määräyksen täytäntöönpanon lykkäyspäätös herättää myös suuria kysymyksiä. Kuka tällaisen lykkäyspäätöksen on tehnyt ja miksi päätöksessä ei ole päätöksentekijän nimeä ja allekirjoitusta?

    Bidenin hallinnon luoma valitus korkeimmalle oikeudelle selitti perusteluinaan valitukselle, että määräys estäisi Yhdysvaltain presidentin viestinnän julkisista asioista, vaikka presidentti ei edes sisältynyt alkuperäiseen määräykseen, saati lievennettyyn versioon siitä.

    Aliton eriävää ja erittäin hyvin perusteltua lausuntoa vasten on selvää, että toimeenpanon lykkäyspäätös hakemuksineen ei kestä lähempää tarkastelua. Tämä lienee myös syy sille, ettei siihen ole laitettu nimeä alle, olettaen ettei lykkäyspäätöstä ylipäänsä ole väärennetty.

    Tällä hetkellä tilanne asiassa on se, että Bidenin hallinnolla ja virastoilla on täysi oikeus estää ja sensuroida kansalaisten vapaata keskustelua sosiaalisen median alustoilla niillä keinoin kuin tarpeelliseksi katsovat, myös pakottamalla. Tämä nykyinen tilanne jatkuu aina korkeimman oikeuden lopulliseen päätökseen asti.

    Tapaus on merkittävä, koska se koskee sananvapauden ja valtiovallan rajoja digitaalisessa aikakaudessa Yhdysvalloissa. Korkeimman oikeuden päätöksellä tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia Yhdysvaltain demokratialle. Jos kansalaisilta estetään vapaa tiedonsaanti ja avoin keskustelu vallitsevista asioista, sekä sensuroidaan mielipiteet, jotka ovat valtaapitävien vastaisia, ei voida puhua enää demokratiasta.

    Jos kansalta tietoisesti estetään mielipiteen ilmaisu, koska se saattaisi vaikuttaa vaalitulokseen, estetään itse demokratian toteutuminen – koska sitä demokratia on parhaimmillaan, kansalaisten aktiivista keskustelua aiheista, sekä puolesta että vastaan.

    Asiaa pohtiessa täytyy pitää mielessä, että sosiaalinen media on jo ohittanut perinteisen median roolin tiedonvälityksessä, ja on näin ollen kaikkein merkittävin lähde kansalaisten tiedonsaantiin. Kontrolloimalla sosiaalista mediaa kontrolloidaan sitä, mitä ihmiset tietävät ja mihin he uskovat.

    Demokratiaan kuuluu olennaisena osana jokaisen oikeus itsenäiseen mielipiteenmuodostukseen ja oikeus äänestää sitä ehdokasta ketä haluaa, ilman että häneltä kielletään keskustelu ja tiedonsaanti. Vain sallimalla keskustelu sekä puolesta että vastaan, myös aiheista jotka eivät ole vallanpitäjien kannalta suotuisia, pystytään muodostamaan objektiivinen ja puolueeton, informoitu päätös asioista.

    Aliton eriävä mielipide viitannee kuitenkin siihen, että Bidenin hallinnon valitus hylätään.

    Ajankohtainen

    Victor A. Lausas
    info@ajankohtainen.fi


    Viitteet
    1. https://shorty.fi/LdMG
    2. https://shorty.fi/4MMG
    3. https://shorty.fi/f2PM
    4. https://shorty.fi/CTTp
    5. https://shorty.fi/EhfP

    Ajankohtainen
    Ajankohtainen
    Ajankohtainen on kotimainen uutispalvelu, joka tarjoaa ajankohtaisia uutisia, artikkeleita ja analyyseja niin kotimaasta kuin maailmaltakin. Pyrimme tuomaan lukijoillemme luotettavaa, objektiivista ja tasapuolista tietoa eri aihealueilta, olipa kyse sitten kansainvälisistä tai kotimaisista tapahtumista.

    Uusimmat

    Aiheeseen liittyen