Suomi sulki maarajansa Venäjän kanssa viime vuoden lopulla, kun maahantulijoiden määrä lisääntyi Syyriasta ja Somaliasta. Se on syyttänyt Moskovaa muuttoliikkeen aseistamisesta Pohjoismaata vastaan, minkä Kreml kiistää.
”Suomen viranomaiset näkevät tämän pitkän tähtäimen tilanteena. Emme ole nähneet tänä keväänä mitään, mikä antaisi johtopäätöksen, että tilanne on muuttunut mielekkäästi”, sisäministeri Mari Rantanen sanoi lausunnossaan.
Hallitus ilmoitti helmikuussa, että rajasulkemisen oli määrä kestää 14. huhtikuuta saakka.
Suomi ärsytti Venäjää viime vuonna luopumalla pitkäaikaisesta sotilaallisesta sitoutumattomuudestaan ja liittymällä Nato-liittoon vastauksena Moskovan hyökkäykselle Ukrainaan. Pohjoismaat ovat myös allekirjoittaneet kahdenvälisen puolustussopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.
Rajojen sulkemisesta huolimatta Venäjältä on saapunut muutamia turvapaikanhakijoita ja hallitus uskoo, että määrä voi nousta merkittävästi kevään saapuessa ja lämpötilojen noustessa.
”Suomen rajan läheisyydessä Venäjän puolella on satoja ja mahdollisesti tuhansia ihmisiä, jotka voisivat vaikuttaa Suomea vastaan”, Rantanen sanoi.
Sanalla ”instrumentalisoitu” hän viittasi Moskovan väitettyyn siirtolaisten ohjaamiseen rajalle painostaakseen Suomea ja koko Euroopan unionia niiden poliittisen ja sotilaallisen tuen vuoksi Ukrainalle.
Suomen hallitus esitteli viime kuussa suunnitelmia väliaikaisesta lainsäädännöstä, joka antaisi rajaviranomaisille mahdollisuuden estää Venäjältä saapuvia turvapaikanhakijoita.
Hallitus ilmoitti päättäneensä sulkea huviveneilyltä kolme satamaa – Itämeren Santion ja Haapasaaren saaret sekä Nuijamaalla maiden yhteisen sisäjärven rannan – estääkseen ”instrumentalisoidun” muuttoliikkeen leviämisen kun kevät saapuu.
”Tämä olisi vaarallista Suomeen pyrkiville ihmisille ja rasittaisi meripelastusta (operaatioita), ministeriö sanoi lausunnossaan.
Suomen rajaviranomaisen mukaan viime vuoden elo-joulukuussa Venäjältä saapui yli 1 300 turvapaikanhakijaa muun muassa Jemenistä, Somaliasta ja Syyriasta. Ennen tätä ajanjaksoa luvut olivat keskimäärin vain yksi henkilö päivässä.
