Islannissa presidentin virka on lähinnä seremoniallinen, joka on enimmäkseen päivänpolitiikan yläpuolella.
Ei ollut heti selvää, kuka tulee hänen seuraajakseen pääministeriksi. Jakobsdottir on ollut Islannin pääministeri vuoden 2017 lopusta lähtien.
”Olin jo jokin aika sitten päättänyt, etten hae uudelleenvalintaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Samalla minulla on edelleen palava halu jatkaa palveluideni tarjoamista islantilaiselle yhteiskunnalle”, Jakobsdottir sanoi videoviestissä.
Islanti äänestää uuden valtionpäämiehensä valinnasta 1. kesäkuuta.
Lähes 400 000 asukkaan saarivaltiota koettelee epävarmat ajat äskettäisten tulivuorenpurkausten jälkeen, jotka johtivat tuhansien evakuointiin. Tämä puolestaan lisää paineita maan taloudelle, joka on kohdannut korkean inflaation ja korkojen nousun.
Silti Katrin Jakobsdottir sanoi uskovansa, että hallitus on edistynyt merkittävästi haasteissa ja että maa on vakaammalla pohjalla kuin vain muutama kuukausi sitten.
Jakobsdottir on ollut ratkaisevan tärkeä oman nykyisen vasemmisto-vihreän liikkeensä, bisnesmielisen Itsenäisyyspuolueen ja keskustaoikeistolaisen Edistyspuolueen koalitiossa pitämisessä.
Hallitus on ollut vallassa vuodesta 2017, mikä on tarjonnut epätavallista vakautta maassa, joka kävi vaaleissa viisi kertaa vuosina 2007–2017. Ajanjaksoa leimasi vahvasti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiset poliittiset skandaalit ja epäluottamus poliitikkoja kohtaan.
