Ohjukset sisältyivät 300 miljoonan dollarin arvoiseen Ukrainan sotilasapupakettiin, jonka Yhdysvaltain presidentti Joe Biden hyväksyi 12. maaliskuuta, kertoi nimettömänä pysyttelevä Yhdysvaltain virkamies. Virkamies ei kerro, kuinka monta ohjuksista lähetettiin.
Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan vahvisti toimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että ”merkittävä määrä” ohjuksia oli lähetetty Ukrainaan, ja sanoi, että ”lähetämme lisää”.
Hän sanoi, että Ukraina on sitoutunut käyttämään aseita vain Ukrainan sisällä, ei Venäjällä.
Osa ohjuksista sisältyi Ukrainan miljardin dollarin asepakettiin, jonka presidentti Joe Biden hyväksyi keskiviikkona, Sullivan sanoi.
Ohjuksia käytettiin ensimmäisen kerran 17. huhtikuuta, ja ne laukaistiin Krimillä sijaitsevaa venäläistä lentokenttää vastaan, joka oli noin 165 kilometrin (103 mailia) päässä Ukrainan etulinjoista, virkamies sanoi.
Virkamies sanoi, että Ukraina käytti asetta toisen kerran saman yön aikana Venäjän joukkoja vastaan Kaakkois-Ukrainassa.
Army Tactical Missile Systems (ATACMS) lähettäminen Ukrainaan, joilla on jopa 300 km:n kantama, oli keskustelunaihe Bidenin hallinnossa kuukausia. Keskihintaiset ATACMS-laitteet toimitettiin viime syyskuussa.
Pelko hyökkäyksistä syvälle Venäjään esti aikaisemmat toimitukset
Pentagon vastusti alun perin pitkän kantaman ohjusten käyttöönottoa peläten, että ohjusten menetys amerikkalaisista varastoista vahingoittaisi Yhdysvaltain sotilaallista valmiutta. Lisäksi pelättiin, että Ukraina käyttäisi niitä hyökätäkseen kohteisiin syvällä Venäjän sisällä.
Yhdysvaltain virkamies sanoi, että Venäjä käytti Pohjois-Korean toimittamia pitkän kantaman ballistisia ohjuksia Ukrainaa vastaan joulukuussa ja tammikuussa huolimatta Yhdysvaltojen julkisista ja yksityisistä varoituksista olla tekemättä niin.
Yhdysvaltain päätöksenteossa vaikutti myös Venäjän Ukrainan kriittisen infrastruktuurin tuhoaminen, virkamies sanoi.
”Varoitimme Venäjää näistä asioista”, virkamies sanoi. ”Ja he uudistivat hyökkäyksensä.”
Tammikuun lopulla Yhdysvaltain armeija löysi tavan tyydyttää huolensa sotilaallisesta valmiudesta, mikä mahdollisti hallinnon etenemisen. He alkoivat hankkia uusia ohjuksia Lockheed-Martinin tuotantolinjalta.
Biden tapasi kansallisen turvallisuusryhmänsä helmikuun puolivälissä ja suostui hyväksymään neuvonantajiensa yksimielisen suosituksen ohjusten lähettämisestä Ukrainaan. Keskustelussa olivat mukana kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan, puolustusministeri Lloyd Austin, ulkoministeri Antony Blinken ja esikuntapäälliköiden yhteinen puheenjohtaja C.Q. Brown.
Haasteena tuolloin oli selvittää, kuinka maksaa ohjukset. Yhdysvallat oli käyttänyt kaikki rahoitusvaihtoehtonsa, ja kongressin umpikuja esti lisäavun.
Mahdollisuus avautui maaliskuussa, kun useita Pentagonin sopimuksia aukesi tarjouskilpailuun. Biden pystyi käyttämään 300 miljoonan dollarin eron avun lähettämiseen Ukrainalle.
Biden käski tiimiään sisällyttämään pitkän kantaman ATACMS:n tähän rahoituspakettiin, mutta tekemään sen salaa säilyttääkseen toimintavarmuuden ja yllätyselementin Ukrainalle.
