Tietoverkkoavusteiset petokset ovat yleistyneet ympäri maailman ja niitä tutkitaan paljon myös Kaakkois-Suomen poliisilaitoksessa. Vuonna 2023 Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella kirjattiin 551 epäiltyä tietoverkkoavusteista petosta.
Tietoverkkoavusteisilla petoksilla tarkoitetaan muun muassa erilaisia nettihuijauksia, joissa henkilöä pyydetään tekemään rahansiirtoja tai antamaan maksu -tai henkilötietonsa toisen henkilön haltuun. Huijari saattaa esimerkiksi tarjota ainutkertaista sijoitusmahdollisuutta, esiintyä pankin tai viranomaisen edustajana tai pyrkiä luomaan romanttisen suhteen huijauksen kohteena olevan henkilön kanssa.
Kymmenien tuhansien eurojen menetyksiä
Poliisi on tiedottanut petoksista aktiivisesti ja varoituksia on ollut paljon myös muualla mediassa. Petoksen uhri saattaa hyvinkin olla tietoinen huijauksen mahdollisuudesta, mutta huijarit osaavat vedota ihmisten tunteisiin. Viranomaisen tai muun luotettavan tahon, kuten pankin, edustajana esiintyvä huijari saattaa pyrkiä herättämään uhrissa huolta esimerkiksi siitä, että hänen maksutietonsa ovat päätyneet vääriin käsiin. Huijari soittaa uhrille ja pyrkii saamaan hänet siirtämään rahat ”turvatilille”, jolloin uhri vapaaehtoisesti siirtää rahat rikollisten hallinnoimalle tilille. Tällainen puhelu voi säikäyttää, mutta maltti on valttia. Tällöin kannattaa itse etsiä oikeat yhteystiedot esimerkiksi pankin sulkupalveluun, eikä luottaa puhelimessa annettuihin yhteystietoihin.
– Eräässä tällaisessa tapauksessa jo eläkkeellä oleva, johtotasolla työskennellyt henkilö oli keskustellut puhelimessa huijareiden kanssa englanniksi neljä tuntia. Asianomistaja oli vakuuttunut siitä, että hänen on siirrettävä rahansa ”turvaan” toiselle pankkitilille. Hän oli lukenut aiemmin lehdistä, ettei niin kannattaisi tehdä ja ollut tietoinen kyseisten rikosten yleisyydestä, mutta päätyi silti siirtämään 20 000 euroa huijareiden tilille, Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Mika Salminen kertoo.
– Tämän tyyppinen puhelu kannattaa lopettaa lyhyeen. Suomalainen on aika kiltti, eikä uskalla lyödä luuria korvaan huijareille, mutta näissä tapauksissa se olisi oikea menettelytapa, jatkaa Salminen.
Usein viranomaisen, pankin tai esimerkiksi teleoperaattorin nimissä lähetetyssä huijausviestissä pyydetään tekemään jokin kiireellinen toimenpide ja viestissä on linkki, jota pyydetään klikkaamaan. Poliisi ohjeistaa, että linkkiä ei tule klikata ja linkin sivustolle ei tule kirjautua esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Sen sijaan sivustolle voi mennä virallisen verkkosivun kautta.
Kaakkois-Suomessa nettipetosten uhreiksi joutuneet ovat menettäneet rahaa myös erilaisissa sijoitushuijauksissa. Niissä huijarit erehdyttävät uhrinsa sijoittamaan pääsääntöisesti erilaisiin virtuaalivaluuttoihin, eli niin sanottuihin kryptoihin. Sijoitushuijari voi hoputtaa ja vedota esimerkiksi siihen, että yhtiö on listautumassa pörssiin, eli ”aika on rahaa”. Tällöin ensireaktio voi olla, että nyt on toimittava nopeasti, jotta tilaisuus ei mene ohi. Sijoitushuijauksille tavallista on myös se, että niitä mainostetaan julkisuudesta tuttujen henkilöiden nimillä ja kuvilla sekä erilaisilla ”näin minä sijoitin ja rikastuin!” -tyyppisillä menestystarinoilla.
– Toisessa tapauksessa asianomistaja erehdytettiin sijoittamaan rahaa kryptovaluuttaan. Hän siirsi 18 000 euroa rahaa huijarien tilille siitä huolimatta, että pankki oli varoitellut ja yrittänyt estää rahansiirron, Salminen kertoo ja jatkaa: Ihmisillä on joskus todella kova halu päästä ”treidaamaan”, kun muutkin menestyvät. Silloin jopa poliisin väliintulo saattaa tuntua häirinnältä. Käytännössä kuitenkin kaikki rahat menevät ja poliisin keinot auttamiseen ovat rajalliset.
Miten välttyä huijaukselta?
Kannattaa muistaa, että jos joku ennalta tuntematon ihminen pyytää siirtämään rahaa tai tarjoaa ainutkertaista mahdollisuutta, hälytyskellojen pitäisi soida. Uuden yhteydenoton tullessa on hyvä ottaa pieni aikalisä ennen vastaamista. Kannattaa miettiä yhteydenoton alkuperää ja todellista syytä sen taustalla. Kannattaa myös pyytää jotain ystävää tai perheenjäsentä arvioimaan yhteydenoton tarkoitusperiä.
Jos tuntemattoman ihmisen kanssa päätyy kuitenkin keskustelemaan, kannattaa pitää mielessä ainakin se, että pankkitunnuksia ei tule antaa kenellekään. Tuntemattomilta tahoilta tulleita sovelluksia tai etäohjelmia ei kannata koskaan asentaa eikä tuntemattomien ihmisten pidä antaa kirjautua omalle koneelle. Rahansiirtoja kannattaa harkita todella tarkasti ja läheisten, pankin ja poliisin varoituksia kannattaa kuunnella.
– Ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan, muistuttaa Salminen. Joskus tuon lounaan hinta saattaa olla koko eliniän aikaiset säästöt.
